Lohi on kiistatta Suomen suosituin ruokakala ja sitä tuotetaan eniten koko maailman kalanviljelyssä. Suosio ulottuu myös kalastukseen, sillä lohi on hyvin suosittu saaliskalanakin. Lohi jakautuu kahteen ekologiseen muotoon: meriin vaeltavia lohia kutsutaan merilohiksi ja järvilohilla puolestaan tarkoitetaan lohikantaa, joka elää koko elämänsä sisävesissä. Lohestus tai lohenkalastus oli ensimmäisiä virikekalastuksen muotoja. Lohenkalastuksessa on vuosittaisia ajallisia ja paikallisia rajoitteita ja se on Suomessa luvanvaraista toimintaa. Rajoituksilla pyritään kestävään lohikannan ylläpitoon maamme vesistöissä. Luonnollisia lohikantoja kun esiintyy Suomessa enää Tornion- ja Simojoessa sekä Pohjanmerellä. Ajoverkkokalastus merellä on kielletty ja lohikiintiöitä seurataan aktiivisesti niin merillä kuin joissakin.

Lohestaminen on Suomessa tarkoin säännösteltyä. Saaliskiintiö on yksi lohi per kalastaja jokaista kalastusluvallista vuorokautta kohti. Jokainen saatu lohi täytyy merkitä ja tilastoida, jotta lohikantaa pystytään tarkkailemaan. Pohjois-Suomessa lohen kalastaminen on sallittua kesäkuusta elokuun loppuun, mutta tänä aikana voi olla tiettyjä rajoituksia. Esimerkiksi Tornionjoen lohilla on kalastuskaudellakin viikoittainen rauhoitusaika, joka kestää sunnuntai-illasta maanantai-iltaan. Paras aika lohen kalastamiseen on silloin, kun joen tai meren lämpötila on 9-17 astetta. Lohen alamitta on 50 senttimetriä, eli sitä pienemmät lohet on palautettava välittömästi takaisin veteen. Lohta saa kalastaa ainoastaan soutamalla tai rannalta. Ennen joelle lähtöä kannattaa ottaa selvää ajoreiteistä ja soutualueesta. Parhaiten tietoa kaikesta alueen lohestamiseen liittyvästä saa henkilökunnalta ja muilta kalastajilta.

Keinoja lohestamiseen: perho- ja viehekalastus

Lohien jokikalastuksessa tärkein huomioitava asia on ajankohta. Kalat nousevat jokeen kevään aikana, mutta ajankohdat voivat vaihdella paikkakunnittain. Hyvänä vinkkinä lohikalastukseen on tarkkailla vedenpinnan korkeutta, säätä sekä kalapaikkoja: lohet ovat esimerkiksi aktiivisimmillaan sateisella säällä. Lohet viihtyvät toisinaan myös matalissa rantavesissä, joten kalastaessa ei välttämättä ole syytä lähteä pitkälle eikä heittojenkaan tarvitse olla pitkiä. Parhaat keinot lohen kalastamiseen ovat perhokalastus ja virvelöinti. Kolmas kalastustapa on vähemmän suosittu pitkäsiimakalastus, jossa pitkään siimaan asetetaan koukut syötteineen ja siima lasketaan veteen odottamaan. Lohet eivät tartu syöttiin syödäkseen vaan ne reagoivat ärsytykseen. Kalastusmuodoista vanhin on perhokalastus.

Perhokalastuksen ohella suosittu lohestustapa, virvelöinti, on helppo aloittaa ja kyseessä on heti onkimisen jälkeen suosituin kalastustapa Suomessa. Virvelöidessä kalastajan on tarkoitus saada vapa tekemään töitä. Vavan jousto toimii linkona, jolla uistin tai viehe heitetään veteen, ja uistimen paino saa vavan taipumaan. Viehe muistuttaa yleensä kalaa ja sen tarkoitus onkin virvelillä kelatessa näyttää liikkeiltään veden alla liikkuvalta saaliskalalta. Perhokalastuksessa pyyntivälineenä sen sijaan toimivat kevyet perhot, joiden liikuttamiseen edestakaisin veden päällä tarvitaan painavampaa perhosiimaa. Syöttinä käytetyt perhot jäljittelevät yleensä hyönteisiä. Lohen tapauksessa lohiperhot toimivat vain ärsykkeinä.

Välineet, varusteet ja luvat

Tärkeimmät varusteet ja välineet, jotka kalastajalla on hyvä olla lohestamaan lähtiessään, ovat hyvä vapa, siimaa, vieheitä ja paljon kärsivällisyyttä. Kalastus ei sovi hätäiselle tai kärsimättömälle luonteelle. Lohi on saaliina painava joten erityisesti vavan ja siiman on oltava riittävän vahvoja kestääkseen usean kilon saaliin painon. Heittokalastajan kannattaa kiinnittää huomiota hyvään kelaan, joka ei sotke siimaa kesken kalastuksen tai lukkiudu. Suosituin kelamuoto on avokela. Yleisimmät heittokalastajan vieheet ovat vaaput, lusikat, jigit ja lipat. Lusikka- ja lippavieheillä pääsee kuitenkin hyvin alkuun. Jigit muistuttavat matoja ja toukkia, vaaput puolestaan isompia kaloja.

Perhokalastajan välineisiin kuuluvat hyvä vapa, kela, perhosiima ja perhot. Perhokalastuksessa kela toimii vain siiman varastona, joten sillä ei ole yhtä suurta merkitystä kuin heittokalastuksessa. Tärkeä osa on sen sijaan perhosiima. Perhot voi tehdä itse luonnonmateriaaleista tai ostaa alan kaupoista. Suomessa on tärkeää muistaa, että lohen kalastaminen on luvanvaraista ja yli 18-vuotiaalla kalastajalla pitää olla kalastonhoitomaksu maksettuna riippumatta siitä, mitä ja millä hän kalastaa. Vapaluvalla voi kalastaa perholla ja virvelillä viidellä eri metsähallituksen hallinnoimalla kalastusalueella. Kalastonhoitomaksun ja vapaluvan voi maksaa kerralla vaikkapa koko kauden ajaksi tai tarvittaessa vain yhtenä päivänä käytettäväksi. Metsähallitus myy myös perhekohtaisia vapalupia, jolloin koko perhe voi kalastaa samalla luvalla.